Tämänpäiväinen F1-kisa oli todella tylsä. Aavistelin, että Kimi koettaa vaan päästä maaliin. Toivottavasti tulevissa kisoissa olisi enemmän jännitystä.
Viikon parasta antia oli ehdottomasti Rainer Braunin toimittama kirja Stefan Bellofista. Luin opuksen melkein kertaheitolla. Bellofissa tuntui olevan vain hyviä piirteitä, hän nauroi usein ja voimakkaasti, hän teki hyviä kepposia. Hänen ajotyyliään verrattiin Jochen Rindtin tyyliin. Bellofilla oli jo takataskussaan Ferrarin diili, mutta hän oli uskollinen ajotyylilleen kuolemaansa saakka vna 1985. Ennen Bellofia kuoli myös Manfred Winkelhock. Voitte uskoa, minkälainen tyhjiö Saksaan syntyi. Kilpa-autoja ja -moottoreita osattiin valmistaa yllin kyllin (esim. Porsche 956), mutta Saksasta ei tullut yhtäkään huippuluokan mestarikuskia. Muutama vuosi tämän jälkeen Mercedes-Benz oivalsi tilanteen ja perusti oman junioriohjelman, johon kuului eräs M. Schumacher. En suostu spekuloimaan tilannetta muuten Bellofin suhteen.
Kirjan lukemisen teki vielä mielenkiintoisammaksi se tosiseikka, että kirjassa on tekijän omakätinen signeeraus minulle. Päässäni avautui tosi monta solmua.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti